Lääkärikäynti ei ole aina mieluisa ajatus, ja sairauden tunnistamisprosessi voi vaihdella suuresti.  Kun tiedät mitä odottaa, prosessin hallinta voi olla helpompaa. Seuraavista tiedoista selviää, mitä odottaa PAD:n diagnosointiprosessilta.

Lääkärintarkastus

Lääkäri suorittaa todennäköisesti tarkastuksen. Tarkastuksessa tarkistetaan, onko verenpaine korkealla, onko sydämen toiminnassa jotakin epänormaalia sekä mahdolliset kaulavaltimoiden tukokset.  Lääkäri tarkistaa myös pulssin jaloista ja jalkateristä ja varmistaa, ettei jaloissa ole värimuutoksia, haavoja, tulehduksia tai vammoja. On mahdollista, että lisäkokeita tehdään, mikäli poikkeavuuksia esiintyy.

Lääkäri kysyy myös perheesi sairaushistoriasta. Tässä vaiheessa kannattaa kertoa mahdollisista oireistasi, sairaushistoriastasi sekä perheesi sydän- ja verisuonisairauksista ja PAD:stä. Kerro lääkärille myös, jos joku perheenjäsenesi sairastaa tai on sairastanut diabetesta tai jos perheessäsi on esiintynyt/esiintyy korkeaa verenpainetta tai muita PAD:n riskitekijöitä.

Verenkiertomittaukset

Lääkärisi suorittaa tai ohjaa sinut verenkiertotutkimuksiin. Nilkka-olkavarsipainesuhteen (ABI) mittaus on yleinen PAD:n tunnistamiseen liittyvä tutkimus, sillä sen avulla tauti voidaan todeta niin oireettomilla kuin oireellisilla potilailla. Tutkimuksessa verrataan nilkoista mitattua verenpainetta käsistä mitattuun verenpaineeseen ennen liikuntaa ja sen jälkeen. Tämä tutkimus on diagnostiikan kannalta tärkeä, ja sen menetelmä on. Tämä tarkoittaa, että tutkimuksen suorittamiseen ei tarvita sedaatiota tai sairaalakäyntiä. ABI ei välttämättä sovellu diabeetikoille.

PAD voidaan tunnistaa myös muiden verenkiertoa ja -painetta mittaavien tutkimusten avulla. Näitä ovat muun muassa jalkojen segmentaalinen painetutkimus, varvas-olkavarsipainesuhteen (TBI) mittaus sekä valtimoiden verenkierron Doppler-ultraäänitutkimus.

Angiografia

Lääkäri saattaa päättää ottaa kuvan valtimoistasi selvittääkseen, onko verenkierto estynyt. Varjoainekuvaus on lääketieteellinen toimenpide, jossa verisuonista otetaan röntgenkuva. Tämän avulla lääkäri voi tarkastella suonten mahdollisia ahtaumia tai tukoksia. Tämä auttaa lääkäriä päättämään, tarvitaanko estyneen verenkierron hoitamiseen lääketieteellistä toimenpidettä. Toimenpidelääkäri, kuten kardiologi, radiologi tai verisuonikirurgi, suorittaa angiografian.

Angiografia on tärkeä vaihe PAD:n diagnosoinnissa. Angiografian jälkeen sekä lääkärilläsi että sinulla on parempi käsitys plakkikertymän määrästä valtimoissa sekä siitä, miten asiaan tulisi puuttua. Jos olet saanut PAD-diagnoosin, sinulla on useita eri hoitovaihtoehtoja.